Kodin tuholaisia

Lutikka

Cimex lectularius
Syöpäläinen

Lutikka on noin 5 mm pitkä, siivetön, väriltään vaalea tai tummanruskea ja aterian jälkeen tummanpunainen. Nuoremmat lutikat ovat aikuisen kaltaisia mutta pienempiä. Elämänsä aikana ne luovat nahkansa 5 kertaa ja joka vaiheessa niiden on saatava veriateria.

Esiintyminen: Lutikat voi huomata tummista ulosteläikistä. Naaras munii 4 - 5 munaa päivässä, kaikkiaan n. 200 kpl esim. seinäpapereiden halkeamiin, huonekaluihin tai vuoteisiin. Aikuinen lutikka voi imeä 10:ssä minuutissa jopa seitsemän kertaa oman painonsa verran verta. Viileässä ilmassa lutikka voi sietää paastoa jopa 8 kuukautta. Lutikka kestää jopa -18° C lämpötiloja. Lutikkakanta on moninkertaistunut 2000-luvulla ja niitä tavataan mm. kesäasunnoissa, joissa ne ilmeisesti talvehtivat lepakoiden pesissä. Mahdollisesti kesäasunnoissa pidettävä peruslämpö ja lämpenevät talvet eivät tapa lutikoita kuten aiemmin täysin kylmillään olevissa kesäasunnoissa tapahtui. Myös kerrostalohavainnot ovat yleistyneet huomattavasti. Lutikkatorjunnat ovat lisääntyneet viime vuosina merkittävästi.

Haitat: pistojäljet ovat kutisevia näppylöitä, rakkuloita tai laajempia punaisia läiskiä riippuen henkilön herkkyydestä. Lutikka käy imemässä verta yöllä ja oireita ei aina osata yhdistää näihin piilotteleviin hyönteisiin, ennen kuin asunnosta löydetään esim. kuollut yksilö. Lutikkamyrkytys on syytä toteuttaa heti ensimmäisen havainnon jälkeen.

Torakka (Russakka)

Blatta Germanica
Asuntotuholainen

Suomessa tavattava torakka on 8 - 13 mm pitkä, kellanruskea. Siivet peittävät takaruumiin kokonaan. Nuori torakka on aikuisen kaltainen, mutta kooltaan pienempi. Nymfit ovat siivettömiä, melkein mustia.

Esiintyminen: naaras kuljettaa 30 - 40 munaa sisältävää munakoteloa mukanaan, jonka se jättää sopivan lämpimään kohtaan kehittymään (kuoriutumiseen kuluu varsin pitkä aika). Toukkavaihe kestää 2 - 3 kuukautta. Torakat ovat sosiaalisia eläimiä, jotka muodostavat pieniä yhdyskuntia lämpimiin ja kosteisiin paikkoihin (seinänraot, lämpöpatterien taustat, lämpöputkistot jne.). Torakka liikkuu mieluiten öisin ja syö viljatuotteita, kasviksia, lihatuotteita, käymistuotteita jne. Se on ongelmana huoneistoissa, keittiöissä, elintarviketeollisuuden, sairaaloiden ja muiden laitosten kosteissa ja lämpimissä tiloissa. Torakkatorjunta kannattaa antaa ammattilaisen tehtäväksi. Torakka on ns. asuntotuholainen.

Haitat: Torakat pilaavat haisevilla ulosteillaan elintarvikkeita. Ne saattavat levittää mm. salmonellaa ja sairaalainfektioita. Ne leviävät nopeasti huoneistosta toiseen. Torakkamyrkytys kannattaa teettää heti ensimmäisestä havainnosta.

Jauhokoisa

Ephestia kühniella
Elintarviketuholainen

Jauhokoisa on noin 20 mm pitkä, tummanharmaat siivet, joissa mustia kuvioita, kärkiväli n. 20 mm. Jauhokoisan toukka on täysikasvuisena noin 20 mm pitkä, vaalea, pehmeä, selkäkarvojen tyvessä tumma piste. Toukka ei syö jyviä.

Esiintyminen: esiintyy kuivaelintarvikkeissa kuten jauhoissa. Ulosteiden lisäksi toukka erittää jauhoihin seittimäistä rihmaa, joka aiheuttaa jauhojen paakkuuntumista. Toukka koteloituu jauhoon. Jauhokoisia esiintyy etenkin vehnäjauhoissa. Aikuisten perhosten munat voivat kulkeutua jauhopakkauksissa varastoihin ja kotitalouksiin, missä toukat voivat rauhassa kehittyä.

Hinkalokuoriainen

Tribolium confusum
Elintarviketuholainen

Hinkalokuoriainen on noin 3–4 mm pitkä, punaruskea, rohmukuoriaista muistuttava. Aikuiselle kehittyy siivet mutta se lentää harvoin. Hinkalokuoriaisen toukka on 7- 8 mm pitkä, vaaleankeltainen ja lieriömäinen.

Toukat ovat yleensä valonarkoja. Kehitys kestää noin 26 vrk 32-35°C:ssa, minimi lämpötila kehitykselle on 20 ° C.

Esiintyminen: vaatii korkean lämpötilan (yli 23 ° C) ja kohtalaisen ilmankosteuden. Elävät pesäkkeissä, jolloin elintoiminnot tuottavat lämpöä ja voivat siten pakkasarkuudesta huolimatta talvehtia viljavarastoissakin. Naaras voi elää 3-vuotiaaksi, lisääntyy runsaasti voiden munia 400-500 munaa. Löytyy usein kotien ruokakaapeista.

Haitat: Viljatuotteiden lisäksi voi tuhota kuivia hedelmiä, mausteita, suklaata, kuivaelintarvikkeita, jauhoja, ryynejä, hiutaleita yms. Leviää nopeasti huoneistosta toiseen.

Vyöihrakuoriainen

Dermestes lardarius
Asuntotuholainen

Vyöihrakuoriainen on noin 6 - 10 mm pitkä, musta, peitinsiipien etuosan yli kulkee vaaleahko raita. Nuori vyöihrakuoriaisen toukka on karvainen ja väriltään ruskea.

Esiintyminen: luonnonvarainen, nopealiikkeinen. Toukka siirtyy koteloitumaan kiinteään ainekseen. Vyöihrakuoriainen syö etupäässä eläinperäistä ravintoa.

Haitat: Toukat ja nuoret vyöihrakuoriaiset voivat vioittaa tekstiilejä. Vyöihrakuoriaiset voivat esiintyä runsaslukuisena sisätiloissa.

Teksti ja kuvat Tuholaistorjunta Taisto Eronen Oy

Lisää kodin tuholaisia Tuholaistorjunta Taisto Eronen Oy:n verkkosivuilla.