Kuva
Kierrätyslähettiläs Rauno Halme esittelee kiinteistön jätekatosta.

Kierrätyslähettiläät yhteisen hyvän asialla

Käynnistimme elokuussa haun kierrätyslähettilääksi yhteistyössä HSY:n kanssa. Kiitos kaikille kiinnostuneille! Nyt taloissamme on 93 aktiivista asukasta, jotka kannustavat ja opastavat myös muita lajittelemaan. Kysyimme kahdelta kierrätyslähettiläältä, miksi he lähtivät toimintaan mukaan.

Jokainen voi omalta osaltaan vaikuttaa siihen, että jäte päätyy oikeaan paikkaan. Uutena lajitteluun innostavana toimena käynnistimme loppukesästä yhdessä Helsingin seudun ympäristöpalveluiden (HSY) kanssa haun kierrätyslähettilääksi.

Kierrätyslähettilään tehtävä on kannustaa omia naapureitaan lajittelemaan paremmin. Tehtävä selvästi kiinnosti, sillä saimme jopa 93 ilmoittautumista 70 kohteestamme! Syys-lokakuun aikana kierrätyslähettiläät jakoivat lähes 4 400 asuntoon lajitteluoppaan sekä viisi biopussia. Olemme antaneet vapaat kädet tehdä myös muita lajittelua edistäviä tekoja omassa talossa. Usein oma esimerkki toimii parhaiten.

Pidimme syyskuussa kaksi vapaaehtoista koulutustilaisuutta. Myös he, jotka eivät päässeet paikalle, saivat koulutus- ja infotilaisuuden materiaalit ja pääsivät tutustumaan niihin omalla ajallaan. 

Luonnon vuoksi

Yksi kierrätyslähettiläistämme on Liisankuja 1 B:ssä asuva Rauno Halme (kuvassa ylhäällä). Hän sanoo lähteneensä mukaan erityisesti luonnonsuojelullisista syistä.

–  Jäte kuormittaa luontoa. Kierrättämällä pystymme vähentämään jätteen määrää. Olen itse tehnyt sitä jo pitkään. Asuin aiemmin omakotitalossa ja siellä minulla oli oma kompostorikin. Kun Espoon Asunnoilta tuli viestiä kierrätyslähettilään tehtävästä, ajattelin, että voisin hyvinkin aloitella meidän talossamme toimintaa.

Rauno on asunut Liisankujalla keväästä 2000 lähtien. Aikaisemmin hän ei ole ollut mukana asukastoiminnassa, mutta nyt eläkkeellä on enemmän aikaa ja tehtäväkin on lähellä sydäntä.

– Harmikseni en päässyt koulutuksiin mukaan, mutta onneksi minulla on perusasiat hanskassa jo muutenkin. Olen myös tilannut HSY:n uutiskirjeen, niin saan sieltä vinkkejä, hän kertoo. – Olen myös ilolla seurannut, kuinka Ämmässuo on vuosien varrella muuttunut kaatopaikasta ekokeskukseksi. Siellähän tehdään biojätteestä multaakin, Rauno tietää.

Rauno esittelee vielä talon jätehuoneen, josta löytyy omat astiansa eri jätteille. Seinillä löytyy ohjeet kuvina sekä kahdella kielellä, suomeksi ja englanniksi. Rauno on seuraillut, että jätteet ovat löytäneet mukavasti osoitteen omaan astiaan. Se, kuinka moni kierrättää, on sen sijaan vaikea arvioida.

– Nyt on ainakin lajitteluopas ja biopussit jaettu jokaiselle asukkaalle. Pyrin aina uusille asukkaille kertomaan lajittelusta ja talkoissa sanoin kaikille, että olen nyt kierrätyslähettiläs. Sen verran uusi juttu tämä on, että vielä ei ole palautetta tullut. Semmoiset terveiset voisin itse lähettää, että metalliastiaa voisi tyhjentää useammin, Rauno pohtii.

Lopuksi hän vielä sanoo, että kierrätys on yksi tapa huolehtia myös tulevista sukupolvista: ”paikat pitäisi jättää aina parempaan kuntoon kuin tullessa”. Jos jotain, niin Raunoa harmittaa reistaileva polvi. – En ole päässyt sienimetsään. Se on tiukka paikka luonnon ystävälle.

Esimerkin voimalla

Kuva
Kierrätyslähettiläs Jaana Partanen-Poussu lajittelee biojätettä kiinteistön biojäteastiaan.

Hevostilantie 4:ssä vuodesta 2014 asunut Jaana Partanen-Poussu (kuvassa yllä) innostui tehtävästi heti – tietenkin.

– Olemme mieheni kanssa kierrättäneet aina. Kun vuonna 1989 muutimme ensimmäisen kerran Niipperiin, ehdotimme asukastoimikunnalle kompostoimista, koska meidän mielestämme se kuuluu pientaloasumiseen. Hoidimme muutaman muun aktiivisen kanssa komposteja sen ajan, kun asuimme siellä. Olihan se hienoa, että saimme omaa multaa istutuksille, Jaana muistelee.

Nyt Jaana jakaa kierrätyslähettilään tehtävät toisen kanssa. Oman osuutensa oppaiden ja biopussien jakamisesta hän hoiti toimittamalla ne henkilökohtaisesti jokaiselle perhekunnalle. Lisäksi hän vastailee talon Facebook-ryhmässä kierrätykseen liittyviin kysymyksiin.

– Aion kutsua asukkaat kerhohuoneelle vielä uudestaan. Olen nimittäin löytänyt bioastiasta useampaan otteeseen tavalliseen muovipussiin laitettua biojätettä. Toinen muistutettava asia on, että jäteastioihin ja -huoneeseen ei saa tuoda liian isoja esineitä. Huonekalut ja kodinkoneet kuuluvat Sortti-asemalle, Jaana neuvoo.

Jaana on tehnyt myös työkseen kierrätysneuvontaa, mutta ensimmäiset oppinsa hän sai jo 1970-luvulla äidiltään. Jaana uskookin juuri esimerkin voimaan. Viime talkoissa hän kokosi kotoaan tuomistaan jätteistä ja roinasta lajittelupöydän (kuva alla).

– Lapset saivat arvailla, mihin lajitteluastiaan ne kuuluvat; pieni palkintokin oli luvassa. Ja toivottavasti aikuisetkin oppivat siinä sivussa. Kerroin muun muassa, että rikkonaista lasia ei saa laittaa lasijätteisiin vaan se kuuluu yleisjätteisiin, eikä leipäpussin sulkija kuulu muoviroskiin vaan metalliin, Jaana luettelee.

Henkilökohtaisena avustajana työskentelevä Jaana on monessa mukana muutenkin. Hän on työpaikallaan JHL:n luottamusedustaja ja Munuais- ja maksaliiton jäsen.

– Jotain hyvää täytyy tässä elämässä saada aikaiseksi, hän tiivistää elämänasenteensa.    

Kuva alla: Jaanan kokoama lajittelupöytä, josta lapset saivat arvailla, mihin lajitteluastiaan eri jätteet kuuluvat. Kuvaaja Jaana Partanen-Poussu

Kuva
Lajitteluopastus, jossa pöydällä on eri jätelajeja ja paperit, joissa lukee jätelajien nimet.

Teksti ja henkilöiden kuvat: Hanna Ojanpää

Muutama muistisääntö lajitteluun

  • Jätetilaan ja jäteastioihin saa laittaa vain oman kodin päivittäistä jätettä. Muu jäte tulee itse viedä kierrätykseen esimeriksi Sortti-asemalle. Poikkeuksena on SER-jäte: jos kiinteistöllä on SER-keräysastia, siihen saa laittaa pieniä sähkö- sekä elektroniikkalaitteita ja -tarvikkeita.
  • Laita biojätteet suljetussa paperipussissa tai biojätepussissa biojäteastiaan.
  • Litistä kartonki- ja pahvipakkaukset ja pakkaa ne sisäkkäin, jotta ne vievät vähemmän tilaa jäteastiassa. Älä kuitenkaan pakkaa maito- ja mehupurkkeja liian tiiviisti sisäkkäin. Kierrätysprosessi laitoksella onnistuu paremmin, kun pakkaat ne hieman väljemmin.
  • Laita kiinteistön muovinkeräykseen vain tyhjiä muovipakkauksia. Irrota korkit ja kannet. Se helpottaa jatkojalostamista. Pieni likaisuus ei haittaa, esim. pieniä ruuanjäämiä ei tarvitse pestä pois ennen lajittelua. Muut muovitavarat, kuten rikkinäiset lelut ja käytetyt tiskiharjat kuuluvat sekajäteastiaan.

Lue myös: Turhat tavarat kiertoon – ei jätetilaan (artikkeli 25.9.2025)