Kuva
Remontin tärkein vaihe ei näy valmiissa kodissa
Korjausrakentamisen päästöt syntyvät pitkälti ennen työmaata. Siksi niiden vähentäminen ratkaistaan suunnittelussa, materiaalivalinnoissa ja hankinnoissa.
Lue tiivistelmä
- Suurin osa korjausrakentamisen päästöistä syntyy jo ennen työmaata, kun päätetään materiaaleista ja hankinnoista.
- Korjausrakentaminen aiheuttaa noin 35 prosenttia päästöistämme, joten sen ratkaisuilla on iso merkitys kokonaisuuteen.
- Päästöihin voidaan vaikuttaa erityisesti materiaalien määrällä ja valinnoilla sekä sillä, mitä ylipäätään korjataan ja mitä ei.
- Olemme kehittäneet oman päästölaskentatyökalun, jonka avulla pystymme arvioimaan korjausten vaikutuksia aiempaa tarkemmin.
- Tarkempi laskenta auttaa kohdistamaan toimenpiteet sinne, missä päästöjä syntyy eniten.
- Hiilijalanjälki ohjaa jo nyt hankintoja laajasti ja otetaan jatkossa huomioon kaikissa hankinnoissa.
Suurin osa päästöistämme syntyy rakentamisesta. Uudisrakentaminen tuottaa niistä eniten, ja korjausrakentaminen tulee heti perässä. Korjausrakentamisesta syntyy noin 35 prosenttia päästöistämme.
Teemme vuosittain satoja remontteja eri kohteissa.
– Kun korjauksia tehdään näin paljon, yksittäisillä ratkaisuilla on iso vaikutus kokonaisuuteen. Arvoketjussa syntyviin päästöihin voimme vaikuttaa vain hankintakriteereillä. Siksi meidän pitää panostaa materiaalivalintoihin jo ennen kuin työt alkavat, sanoo ylläpitopäällikkö Veli-Sakari Korhonen.
Suurin osa päästöistä syntyy ennen työmaata
Korjaushankkeiden päästöt syntyvät pääosin materiaalien valmistuksessa.
– Isoin vaikutus tulee materiaalien valmistuksesta. Se, mitä tuotteita käytetään ja kuinka paljon niitä tarvitaan, ratkaisee päästöjen määrän, kertoo vastuullisuuspäällikkö Jonna Seppänen.
Yksittäisistä materiaaleista merkittävimpiä päästölähteitä ovat sementtipohjaiset materiaalit ja vinyylilankku, koska niitä käytetään laajasti ja uusitaan usein monissa korjauksissa.
Materiaalivalinnoissa ei kuitenkaan ratkaise pelkkä hiilijalanjälki.
– Tuotteiden on oltava kulutusta kestäviä, käyttötarkoitukseen sopivia ja turvallisia sisäilman kannalta, Seppänen sanoo.
Oma laskentatyökalu tuo päästöt näkyviin
Päästöjen vähentäminen edellyttää tarkkaa tietoa niiden lähteistä.
– Teoriassa laskenta on yksinkertaista. Käytännössä määrätietoja ei ole helposti saatavissa, koska korjauksia tehdään paljon ja erilaisia materiaaleja sekä tuotteita on valtava määrä, Korhonen sanoo.
Kustannusperusteinen laskenta ei anna riittävän tarkkaa kuvaa.
– Kustannusperusteinen laskenta yleensä yliarvioi päästöjä eikä erottele riittävän tarkasti erilaisia toimenpiteitä. Esimerkiksi hyvin erityyppisiä rakennustoimia arvioidaan usein samalla kertoimella, Seppänen sanoo.
Siksi olemme kehittäneet päästölaskentaa määrätietoisesti, jotta eri korjaustyyppien vaikutuksia voidaan tarkastella ja ohjata tarkemmin.
Vuonna 2025 jo noin 80 prosenttia korjaustoiminnan päästöistä pystyttiin laskemaan kehittämämme laskentatyökalun avulla. Näiden päästöjen keskiarvo oli 0,10 kgCO2e/€, kun kustannusperusteisena kertoimena käytetty taso on 0,24 kgCO2e/€.
Vähemmän materiaalia ja vähähiilisemmät valinnat
Kun päästöt tunnetaan, niitä voidaan myös vähentää.
– Tärkein keino on vähentää materiaalien käyttöä, Seppänen sanoo.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kaikkea ei uusita automaattisesti.
Esimerkiksi keittiöiden uusimista ohjaavat selkeät periaatteet: arvioidaan, voidaanko käyttöikää jatkaa kunnostuksilla vai onko kokonaisuus syytä uusia. Myös muissa rakennusosissa, kuten ikkunoissa, tarkastellaan kunnostamisen mahdollisuutta uusimisen sijaan.
– Tehdään oikeat toimenpiteet oikeaan aikaan. Näin vältetään tarpeettomia uusimisia, Korhonen sanoo.
Materiaalien käytön lisäksi keskeistä on valita tuotteita, joiden hiilijalanjälki on mahdollisimman pieni. Tämä näkyy myös hankinnoissa.
Keskeisiltä tuotteilta edellytetään ympäristöselosteet, ja niiden päästöjä arvioidaan osana valintaa. Vaihtoehtoisen tuotteen hiilijalanjäljen tulee olla vastaava kuin vertailutuotteella. Tavoitetaso on asetettu niin, että se on selvästi yleisiä keskiarvoja alempi mutta mahdollistaa riittävän kilpailun.
Vuodesta 2025 alkaen hiilijalanjälki on ollut mukana lähes kaikissa kilpailutuksissa, ja jatkossa se otetaan huomioon kaikissa hankinnoissa.
Tavoitteena selvästi pienemmät päästöt
Tavoitteenamme on, että keskeisissä korjauksissa ja laajoissa peruskorjauksissa päästöt ovat 20 prosenttia pienemmät kuin vuoden 2024 hankkeissa.
– Päästöt ovat laskeneet, mutta iso osa muutoksesta selittyy tarkentuneella laskennalla. Kun päästöjen lähteet tunnetaan paremmin, toimenpiteet voidaan kohdistaa oikein, Seppänen sanoo.