Kohti vähäpäästöisempää ja monimuotoisempaa rakennettua ympäristöä

Vastuullisuusohjelman päivitys perustuu vuonna 2024 tehtyyn kaksoisolennaisuusanalyysiin, jossa arvioimme toimintamme keskeiset ympäristö- ja yhteiskuntavaikutukset sekä niihin liittyvät taloudelliset vaikutukset. 

– Päivityksen lähtökohtana oli varmistaa, että vastuullisuustyömme kohdistuu olennaisimpiin vaikutuksiin ja riskeihin. Ohjelma antaa meille selkeän rakenteen, mutta vaikuttavuus syntyy arjen päätöksissä ja hankkeissa, sanoo vastuullisuuspäällikkö Jonna Seppänen.

Vastuullisuusohjelma määrittää, mitä tavoittelemme ja miten etenemistä mitataan. Se ulottuu ympäristökysymyksiä laajemmalle: mukana ovat myös sosiaalinen vastuu ja hyvä hallinto. Ympäristökestävyyden tiekartta puolestaan kokoaa ympäristötyön konkreettiset tavoitteet yhteen.

Vastuullisuustyötä johdetaan osana normaalia johtamisjärjestelmää, ja edistymisestä raportoidaan vuosittain vastuullisuusraportissa. Ympäristöjohtamisen tukena toimivat sertifioitu Ekokompassi-järjestelmä ja ETJ+-energiatehokkuusjärjestelmä.

Ympäristökestävyyden tiekartta konkretisoi tavoitteet

Aiempi ilmastotiekartta kattaa nyt ilmaston lisäksi luonnon monimuotoisuuden ja kiertotalouden. Tiekartta täsmentää, miten ympäristötavoitteet toteutetaan käytännössä.

Rakentamisen päästöihin kohdistuvat merkittävimmät toimet

Rakentaminen aiheuttaa suurimman osan kokonaispäästöistämme. Siksi tavoitteenamme on vähentää uudisrakentamisen rakentamisvaiheen (A1–A5) päästöjä 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 2024 tasosta. Korjausrakentamisen päästöjä vähennämme 20 prosenttia.

Pidämme ostetun energian (Scope 2) päästöt nollassa ja vähennämme energian ja veden ominaiskulutusta vuosittain. Suorat päästömme (Scope 1) ovat jo alhaisella tasolla, ja varmistamme, ettei taso nouse. Päästölaskenta perustuu GHG Protocol -standardiin ja huomioi CSRD-raportointivaatimukset.

– Rakentamisen päästöt muodostavat merkittävimmän osan kokonaisvaikutuksistamme. Siksi kohdistamme toimenpiteitä erityisesti materiaalivalintoihin, suunnitteluratkaisuihin ja hankintakriteereihin. Tavoitteena on todelliset päästövähennykset, ei pelkästään laskennallinen muutos, Jonna toteaa.

Luonnon monimuotoisuus ja kiertotalous osaksi kaikkia hankkeita

Vuoteen 2030 mennessä otamme käyttöön luonnon monimuotoisuutta tukevat toimintamallit ja mittarit kaikissa uudis-, peruskorjaus- ja purkuhankkeissamme. Uudishankkeiden suunnittelussa hyödynnämme esimerkiksi viherkerrointa ja luontolaskuria.

Kiertotaloudessa tavoitteena on nostaa kiinteistöjemme jätteiden kierrätysaste vähintään 50 prosenttiin sekä lisätä uusiomateriaalien käyttöä ja purkumateriaalien materiaalihyödyntämistä.

– Ilmasto, luonnon monimuotoisuus ja kiertotalous kytkeytyvät toisiinsa. Kun suunnittelussa huomioidaan materiaalien käyttöikä ja elinkaarivaikutukset, voidaan edistää useita tavoitteita samanaikaisesti, Jonna sanoo.

Mitä tämä tarkoittaa asukkaalle?

Asukkaille vastuullisuustyö näkyy energiatehokkaampina ja vähäpäästöisempinä rakennuksina sekä energian ja veden kulutuksen aiempaa tarkempana seurantana ja tehostamisena. Se tarkoittaa myös kehittyneempiä lajittelu- ja kierrätysratkaisuja sekä monimuotoisempia ja viihtyisämpiä piha-alueita.

Haluamme kehittää toimintaamme ympäristön kannalta kestävästi niin, että pystymme jatkossakin tarjoamaan espoolaisille hyviä ja kohtuuhintaisia koteja.