Kuva
Työntekijä on talon jätetilassa ja tarkastaa, miten täysiä jäteastiat ovat.

Jäteastioiden määrät ja tyhjennysvälit todellisten tarpeiden mukaisiksi

Käynnistimme alkusyksystä jäteoptimoinnin projektin. Sen tavoitteena on karsia turhia jätehuollon kuluja, saada selville todellinen kierrätysasteemme sekä vähentää jätteenkeräyksestä aiheutuvia ympäristöhaittoja.

Puolivuotisen jäteoptimointiprojektin aikana tarkistamme, että kiinteistöjemme jäteastioiden määrät ja tyhjennysvälit on mitoitettu oikein. Muutoksia tehdään tarpeen mukaan. Osalla kiinteistöistä jäteastioiden määrää ja/tai tyhjennysväliä muutetaan ja osalla ne säilyvät ennallaan. 

– Tavoittelemme projektilla kustannussäästöjä siten, että emme maksa turhasta. Tarkoitus ei ole heikentää jätteenkeräystä, vaan mitoittaa se vastaamaan todellista tarvetta. Jos jollain kiinteistöllä jäteastiat tyhjennetään jatkuvasti vajaina, rahaa menee hukkaan, tähdentää vastuullisuuspäällikkö Jonna Seppänen.

Projektin myötä saamme myös paremman tuntuman todellisesta kierrätysasteesta. Lisäksi jätteenkeräyksen optimointi vähentää ympäristöhaittoja, kun karsimme tarpeettomia tyhjennyskertoja.

Hyviä kokemuksia optimoinnista 

Vastaavanlaisesta optimoinnista on saatu hyviä kokemuksia Helsingistä Hekalta, mikä rohkaisi meitä käynnistämään projektin. 

Lisäksi olemme tämän vuoden alussa pilotoineet jäteoptimointia kuudella kiinteistöllämme. Käytössämme oli jäteastioihin asennetut anturit, joiden avulla saimme tietoa astioiden täyttöasteesta. Anturimittausten pohjalta saatujen suositusten avulla pystyimme vähentämään jätehuollon kuluja pilottikiinteistöillä.

– Saimme antureista arvokasta taustatietoa, mutta emme jatka niiden käyttöä, sillä pelkät anturit eivät kerro kaikkea olennaista. Ne eivät esimerkiksi paljasta, jos jäteastiassa on väärin lajiteltua jätettä. Antureiden antamaa tietoa pitäisi täydentää paikan päällä tehtävillä havainnoilla, isännöinnin tiimivastaava Ulla Rasimus selventää.

Mitoitustaulukko vertailun tukena

Kun arvioimme sopivaa jäteastioiden määrää ja tyhjennysväliä, käytämme mahdollisimman paljon laskennallista tietoa.

– Käytössämme on HSY:n mitoitustaulukko, joka määrittää keskimääräisen jäteastioiden tarpeen. Vertailemme sen avulla, ovatko kunkin kiinteistön jätemäärät ja kustannukset suositusten mukaisia, Jonna kertoo.

Niissä kohteissa, joissa tilanne näyttää lukujen valossa hyvältä, ei tarvitse tehdä toimenpiteitä. Kiinteistöillä, joissa jätehuollon kustannukset asukasta kohden ovat huomattavan suuret, jäteastioita on todennäköisesti liikaa tai niiden tyhjennysväli on liian tiheä. Silloin vähennämme jäteastioiden määrää tai tyhjennyskertoja. 

Käytännön arviointi jätetiloissa

Syksyn ja talven aikana projektityöntekijä Sari Serenius (kuvassa ylhäällä) käy läpi jätetilastoja sekä kiinteistöjemme jätetiloja. 

Kiinteistökäynnillä Sari kirjaa ja kuvaa havaintojaan jäteastioiden täytön tasosta. Hän tarkastelee myös, onko jätteet lajiteltu oikein sekä onko jätetila siisti ja hyvässä kunnossa.

– Käyn arvioimassa jäteastioiden täyttöastetta ja lajittelun oikeellisuutta päivää ennen jäteastioiden tyhjennystä. Jos jäteastiat ovat kovin vajaita, muutan niiden määrää ja/tai tyhjennysväliä, minkä jälkeen seuraamme muutosten vaikutusta, Sari kuvailee.

Säästöä jopa satojentuhansien eurojen edestä

Jäteastioiden määrän ja tyhjennysvälin optimointi tuo merkittäviä säästöjä. 

– Meillä on laskuri, jonka avulla voimme tarkastella astioiden määrän ja tyhjennysvälien muutosten vaikutusta kustannuksiin, Ulla kertoo. 

Esimerkiksi pintakeräyksessä pelkästään yhden, kerran viikossa tyhjennettävän sekajäteastian vähentäminen säästää lähes 800 euroa vuodessa. Tyhjennysvälin harventaminen puolestaan tuo noin 6 000 euron vuosisäästön kohteessa, jossa seitsemän sekajäteastian tyhjennysväli supistetaan kahdesta yhteen kertaan viikossa.

Suurimmalla osalla kiinteistöjämme on pintakeräysastiat, minkä vuoksi suurimmat säästöt saadaan pintakeräyskohteiden optimoinnilla.

– Olemme laskeneet, että optimoinnilla on mahdollista saavuttaa pintakeräyskohteissa lähes neljännesmiljoonan euron vuosisäästöt ja syväkeräyskohteissa lähes sadantuhannen euron vuosisäästöt, Jonna havainnollistaa.