Kestotuote on ekoteko

Kahden vaippaikäisen äidillä Paula Innamolla on selkeä näkemys siitä, käyttääkö lapsella kesto- vai kertakäyttövaippoja. Kestovaippojen käyttö säästää aikaa, rahaa, luontoa sekä lapsen peppua. Lisäksi se vähentää jätteen määrää.
Kuvassa vauvalla on päällään kaunis kestovaippa.

Kivenlahden Aallonkohinassa lattialla leikkivät ilmapalloilla Elle, kaksi vuotta ja viisi kuukautta sekä Eve, kahdeksan kuukautta. Leikkiin osallistuu yorkshirenterrieri Puuhapete, mutta kilpikonna on jo vetäytynyt talviunille. Elle ja Eve ovat molemmat vaippaikäisiä, mutta ihan perinteisiä pamppersseja tytöt eivät käytä. 

Äiti Paula Innamo paljastaa, että heillä käytetään kestovaippoja eli kestiksiä. Syitä on monia: aika, raha ja ympäristöarvot.

– Kertakäyttövaippa maksaa keskimäärin 30 senttiä kappale ja niitä kuluu helposti yli kymmenen päivässä. Kahden lapsen kanssa se tekee yli tuhat euroa vuodessa. Toki kestovaipat ovat uutena hankintahinnaltaan melko arvokkaita: kotimaisten kestovaippojen hinnat ovat uutena noin 15–30 euroa kappale mallista riippuen, mutta niiden käyttöikä on useita vuosia ja kierrätysarvo kova. Vierestä seuranneena tiedän, että vaippoja menee kahdelle lapselle viitisentoista pakettia kuukaudessa. Se tarkoittaa aika montaa kauppareissua. Itse ainakin haluan käyttää aikani muuhun. 

Paula myöntää olevansa vähän viherhattutäti ja heillä kierrätetään käytännössä kaikki; sekajätettä syntyy vain pussin verran viikossa. 

– Kertakäyttövaipoista tulee hirveästi jätettä. Itse asiassa vaipat ovat EU:ssa suurin yksittäinen yhdyskuntajätelaji. Toki kestisten pyykkäämisessä on ympäristövaikutuksia, mutta pikkulasten kanssa tulee joka tapauksessa pyykkiä niin paljon, että siinä ne vaipat pyörivät muun pyykin joukossa. Parin-kolmen päivän pesuväliin tarvitaan noin 30 kestistä. 

Kuvassa on perheen äiti, isä sekä kestovaippoja käyttävät lapset.
Isä-Reda ja äiti-Paula ovat valinneet Evelle ja Ellelle ympäristöystävälliset kestovaipat. Mukana kuvassa touhuaa perheen koira Puuhapete. 

Hyvästit harsoille

Paula ostaa kestiksiä uusina suomalaisista verkkokaupoista; käytettyjä kestovaippoja ostetaan, myydään ja myös annetaan lukuisissa Facebookin osto- ja myyntiryhmissä sekä yleisimmillä nettikirpputoreilla. Lisäksi Kodin kestot ry kestotuotelainaamosta Iso Omenan kirjastosta voi lainata kestovaippoja kirjastokortilla. 

– Vaipat kannattaa varata soittamalla kirjastoon ja ne voi noutaa lastenosastolta. Jos on jotain kysyttävää kestovaipoista niin Kodin kestot ry:n tukihenkilöiltä saa myös ilmaiseksi neuvoja ja tukea, Paula vinkkaa.

Kuoseja, materiaaleja ja malleja löytyy paljon erilaisia, itse asiassa kestovaipat näyttävät lapsen jalassa hyvältä jo ihan sellaisenaan. Herkkähipiäisille kestiksiä löytyy jopa silkistä. Kuluvat osat, kuten tarrat ja kuminauhat on helppo korjata. 

Paula on ollut jo vuosia Kodin kestot ry:n jäsen. Parasta aikaa hän on yhdistyksen jäsensihteeri ja hallituksen varajäsen. Yhdistys järjestää paikallisia tapahtumia ja sillä on tukihenkilöitä ympäri Suomea. 

– Valitettavasti jäsenmäärä on kuitenkin ollut laskussa viimeisen kymmenen vuoden aikana. Kestovaippojen huippuvuosi on toistaiseksi ollut 2010. Vielä muutama vuosi sitten niitä oli myös äitiyspakkauksessa, mutta ei enää, Paula harmittelee. 

Kun Paulan äiti kuuli tämän käyttävän kestiksiä, ensireaktio oli ”voi ei!”. 

– Äiti oli alkuun epäluuloinen ja pelkäsi, kuinka me jaksamme. Hän varmaan muisteli sitä aikaa, kun äitiyspakkauksessa tuli sinkkiämpäri ja sen ajan kestovaippoja. Mutta harsoista on tultu pitkä matka. Nyt kestovaippojen ulkopinnat ovat vedenpitäviä ja sisäpuoli imee hyvin vaikka koko yön tarpeen. 

Joustavuutta arkeen

Helmikuussa tytöistä päävastuun ottaa isä-Reda, kun Paula palaa vanhempainvapaalta takaisin töihin. 

– Tarkoitus olisi, että lapset menevät isän vanhempainvapaan jälkeen päiväkotiin. Tiedän jo, että kestikset eivät ole päiväkodeissa kuuminta hottia. Jos tarve vaatii, niin lapset voivat olla päivän kertakäyttövaipalla. Muistutan itseäni ja kaikkia muitakin, että osakestoilukin on hyvä juttu. 
 

Kodin kestot ry

Kodin kestot ry on valtakunnallinen kestotuotteiden asiantuntijataho, jonka tarkoituksena on edistää kestotuotteiden käyttöä ja tunnettavuutta. Kodin kestot ry pitää yllä vaippalainaamoita ja tukihenkilötoimintaa koko Suomen alueella.
 

Kuteet kiertoon

Jos sinulla on edes keskinkertaiset ompelutaidot, kestotaloustuotteita syntyy käden käänteessä, Paula Innamo lupaa. 

  • Jos kotona ei ole ompelukonetta, isommat kirjastot lainaavat saumuria ja ompelukonetta. Kangaspuut löytyvät esimerkiksi Espoon työväenopiston kudonta-asemalta.
  • Useimmat kestotuotteet kannattaa pestä pesukoneessa vähintään 60 asteessa. Monet tuotteet jopa paranevat nuhjuuntuessaan, kun ne muuttuvat pehmeämmiksi ja imukykyisemmiksi, Paula tietää.

Mitä vanhoista froteepyyhkeistä, rikkimenneistä vaatteista tai tekstiiliteollisuuden ylijäämäkankaasta sitten voi tehdä?

  • kestorättejä talouspaperin sijaan
  • kestovanulappuja ihonpuhdistukseen
  • kestositeitä ja -pikkuhousunsuojia 
  • pyykkipusseja; vaippa- ja sidepussukoita
  • matonkuteita

Lisää vinkkejä: kodinkestot.fi
 

Kierrätys kunniaan

  • Arjen kierrätys on ekoteko, mutta on myös järkevää laittaa omista nurkista sellaista ehjää tavaraa kiertoon, mille itsellä ei ole käyttöä. 
  • Lähes kaikissa kohteissamme on keräysastiat biojätteelle, kartongille, lasille, paperille, metallille, sekajätteelle ja muoville. Monissa paikoissa on myös SER-keräys sähkö- ja elektroniikkaromulle.
  • Jos epäröit, mikä jäte kuuluu minnekin, asian voi tarkastaa HSY:n jäteoppaasta www.hsy.fi/jateopas. Osassa kohteistamme toimii ympäristöekspertti, jolta voit kysyä neuvoa. 
  • Jätekatoksen siisteys on tärkeää yleisen viihtyisyyden vuoksi, mutta myös siksi, että sinne ei pääse tulemaan jyrsijöistä yllätysvieraita tai -asukkaita.
  • Turhiksi käyneille huonekaluille kannattaa tiedustella uutta kotia tuttavapiiristä tai mainostamalla niitä oman asuinalueen somekanavissa. Jos uutta omistajaa ei löydy, oikea osoite on Kierrätyskeskus tai Sortti-asema. Jätekatokseen huonekaluja ei saa viedä.
  • Kierrätyskeskukseen voi viedä myös ehjiä ja puhtaita vaatteita.
  • Jotkin eläinsuojeluyhdistykset ottavat toisinaan vastaan huopia ja peittoja, mattoja, pyyhkeitä ja lakanoita.
  • Lumpun osoite sen sijaan on HSY:n poistotekstiilin keräyspisteet. Nämä löytyvät Isosta Omenasta, Tapiolan Stockmannilta ja itsepalvelukirppis Akselista Mankkaalla. Jos lumppu on märkää, haisevaa tai homeessa, se kuuluu sekajätteeseen. 
     


Teksti: Hanna Ojanpää  
Kuvat: Timo Porthan

Juttu on julkaistu joulukuussa 2022 ilmestyneessä Kulmilla-lehdessä.